Ulkoampumaradan historia


8.11.1964 Välittömästi perustavan kokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen kokouksessa keskusteltiin ulkoradan hankkimisesta ja hallitus kokonaisuudessaan päätti lähteä keskustelemaan maanomistajien kanssa ampumaradaksi soveltuvasta maa-alueesta.

Hallituksen jäsenet Tiinus, Pajusalo, Karppinen, Ahonen ja Karlund sekä Suhonen kävivät maanviljelijä Erkki Jorosen ja Elvi Mäkeläisen luona ja tutustumassa heidän omistamiinsa alueisiin ampumarata-alueen saamiseksi joko vuokrattua tai ostettua. Molemmat maanomistajat suhtautuivat siinä vaiheessa asiaan myönteisesti.

Jostain syystä alkoi kuitenkin Rouva Mäkeläinen perua suostumustaan maansa luovuttamisesta ampumarata-alueeksi ja hallitus kokouksessaan 19.11.1964 päättivät käydä uudestaan hänen luonaan antamassa asiaan lisäselvitystä ja mahdollisen kieltäytymisen varalta valittiin Tiinus, Ahonen ja Suhonen neuvottelemaan asiasta myös muiden maanomistajien kanssa. Uusi käynti tapahtui 20.11.1964 ja Rouva Mäkeläinen lupasi vielä harkita asiaa keskusteltuaan ensin asiantuntijoiden kanssa. Neuvottelijat kääntyivät myös Viljam Mäkeläisen puoleen, joka suhtautui entisenä ampujana asiaan myötämielisesti. Jostakin syystä nämä hankkeet kuitenkin raukesivat.

Vuosikokouksen pöytäkirjasta vuonna 1965 ilmenee, että 31.1.1965 mennessä oli jo katsottu neljää eri paikkaa, mutta joko hinta tai muut seikat olivat esteenä hankkeen toteuttamiselle.

Maaliskuussa 1965 Tiinus, Suhonen ja Seppo Pihola kävivät kauppalanjohtaja Tähkävuoren puheilla ampumarata-asiassa ja keskustelivat alustavasti mahdollisuudesta vuokrata kauppalalta ampumarata-tarkoitukseen maa-alue. Pöytäkirjan mukaan keskustelu oli käyty myötämielisessä hengessä ja esille oli otettu ajatus retkeily-, hiihto- ja suunnistuskeskuksen rakentamisesta, jossa yhteydessä myös ampumaratakysymys ratkaistaisiin.

2.8.1965 pidetyssä kauppalanhallituksen kokouksessa käsiteltiin TUA:n anomusta ampumarata-alueen vuokraamiseksi Toijalan kauppalan omistamasta Mäyrän tilasta Kylmäkosken kunnassa.

Kauppalanhallitus totesi, että kokouksessaan 24.5.1965 kauppalanhallitus käsitteli Toijalan Urheiluampujat Ry:n anomuksen saada vuokrata ampumarata-alueeksi 30 vuodeksi kartalla merkitys alat Kylmäkosken kunnan Kaulon kylässä olevasta metsälohkosta. Ala käsitti n. 2,5 ha. Lisäksi anottiin maa-alaa tien rakentamiseksi sekä tonttia vahtimestarin asunnolle, kilpailukanslialle ja varastorakennukselle.

Kauppalanhallitus oli valinnut omalta osaltaan asiasta neuvottelemaan kauppalanjohtaja Toimi Tähkävuoren sekä jäsenet Raimo Salon ja Kalle Toivosen. Rakennuslautakunta valitsi edustajikseen puheenjohtajat Kalle Uusvirran ja varapuheenjohtajan Keijo Ampujan. Anojien opastuksella kauppalan edustajat tutustuivat sen jälkeen Valkeakosken ampumarata-alueeseen sekä Mäyrän metsälohkoon.

Rakennuslautakunta oli kokouksessaan 20.7.1965 käsitellyt asiaa ja omalta osaltaan todennut, että Mäyrän metsälohko on sekä puustollisesti, että metsänhoidollisesti niin hyväkasvuista metsää, ettei ole kauppalan edun mukaista luovuttaa sitä mainittuun tarkoitukseen. Kauppalanhallitus päätti yhtyä rakennuslautakunnan esitykseen. Eri mieltä oli jäsen Karirinne, joka keskustelun aikana esitti, että anomukseen suostuttaisiin. Esitystä ei kannatettu.

Hallituksen kokouksessa 22.9.1965 keskusteltiin jälleen ulkoampumaradasta ja päätettiin kutsua yhteiseen neuvottelutilaisuuteen lähiympäristön metsästysseuroja ja pyytä heitä lähettämään edustajansa antamaan asiasta lausuntonsa. Kokous pidettiin 10.10.65. Kokoukseen olivat lähettäneet edustajansa Res.aliupseerit, Halkosuon metsästysseura, Toijalan Seudun Erämiehet ja Riisikkalan-Lintumaan metsästysseura, joille Arvi Tiinus selosti hanketta.

Tarkoituksena oli rakentaa ampumarata yhteisesti, anoa rakentamiseen veikkausvoittovaroja ja tehdä talkootöitä mahdollisimman paljon. Ajatuksena oli, että maa-alue vuokrattaisiin kauppalalta Sontulan kankaalta. Ampumaradat kaikkia lajeja varten oli tarkoitus rakentaa tasapuolisesti niin, että kaikki radat olisivat suunnilleen yhtäaikaa valmiit. Läsnä olevilta seuroilta pyydettiin kirjallista puoltolausetta kauppalalle laadittavan vuokra-anomuksen tueksi. Sellainen saatiinkin, mutta kauppalan vastaus anomukseen oli kielteinen.

Tämän jälkeen ampumaratahanke jäi joksikin aikaa. 17.1.1967 pidetyn hallituksen kokouksen pöytäkirjasta löytyy kuitenkin maininta, että käsiteltiin ampumaratakysymystä. Esillä olivat Junkkarin sorakuopat.

Asia jäi taas, kunnes 5.2.1971 pidetyssä hallituksen kokouksessa päätettiin, ”Ampumarata-asiasta keskusteltiin ja päätettiin keskustella upseerien ja aliupseerien kanssa seurakunnan montusta Junkkarissa, jos saataisiin ne vuokratuksi ampumarata-alueeksi.”

24.3.1971 pidetyssä hallituksen kokouksessa valittiin Arvi Tiinus jäseneksi ampumaratatoimikuntaa.

3.3.1973 pidetyssä hallituksen kokouksessa päätettiin ryhtyä toimenpiteisiin ampumarata-alueen hankkimiseksi. Puheenjohtaja Olli Haralan allekirjoittama kirje lähetettiin lähiseudun seurojen johtokunnille: AMY:lle, TSE:lle, Res.ups.kerholle ja Res aliupseereille.

14.3.1979 hallituksen pöytäkirjasta löytyy: Pohdittiin kivääriampujien ja ampumahiihtäjien ulkorata-ammuntamahdollisuuksia ja päädyttiin tutkimaan Junkkarin hiekkakuopan ja Toijalan sekä Viialan Erämiesten ampumaratojen mahdollisuuksia. Esille tuli myös Sontulan hiekkakuopat. Näissä asioissa päätettiin, että kukin hallituksen jäsen tekee tunnusteluja.

24.9.1981 TUA:n hallituksen pöytäkirjassa oli jälleen esillä ulkoampumaratakysymys. Hallitus päätti, että yritetään vuokrata maa-alue ampumarataa varten. Tarvittavat tiedot pyritään hankkimaan seuraavaan kokoukseen jossa päätetään toimintaohjeista.

5.10.1981 TUA:n hallitus kirjoitti Akaan seurakunnan kirkkoneuvoston talousjaostolle kirjeen. Anomus hylättiin syksyllä 1982.

2.12.1982 ampumarata-asia oli jälleen esillä. Puheenjohtaja totesi kaupungin liikuntasuunnitelmassa seurakunnan soramontun merkityksi virheellisesti ampumarata-alueeksi ja ampumaradan toteutuksen tapahtuvan seuran toimesta.

16.12.1982 kirjoitettiin kirje Toijalan kaupunginhallitukselle vastine julkaistuun liikuntapaikkasuunnitelmaan. Siinä vaadittiin liikuntalakiin ja –asetukseen vedoten, että kaupunki ryhtyisi toimenpiteisiin ampumarata-alueen saamiseksi kaupungin asemakaavan ja liikuntapaikkasuunnitelman tarkistamiseen kyseiseltä osalta.

31.1.1984 kokouksessa päätettiin, että pj Jarmo Nieminen käy katsomassa kaupungin geodeetti Matti Nissisen kanssa ulkoammuntaratapaikkaa Hirsikankaan maastossa.

Helmikuussa 1984 hanke oli jälleen esillä. Päätettiin lähettää kaupungille anomus Hirsikankaan maaston suunnitellusta ulkoampumaratahankkeesta. Kesäkuussa 1984 lähettiin uusi kirje kaupunginhallitukselle. Siinä esitettiin lyhyt kertaus ampumaratahankkeista sekä esitettiin liikuntalakiin vedoten vetoomus ampumaratahankkeen edistämisestä Kurjenkallion alueelle osoitetusta paikasta.

20.12.1984 tekemällään päätöksellä Toijalan kaupungin terveyslautakunta myönsi TUA:lle ampumaradan sijoitusluvan Hirsikankaalle, tilalle Rn:o 7:2. Melutaso ei saa ylittää lääkintöhallituksen ohjearvoja. Hakijan on mittauksin osoitettava melutaso. Hakija kustantaa mittauksen.

5.2.1985 Ulkoammuntarata-asian hoito päätettiin antaa Arvi Tiinuksen tehtäväksi.

8.3.1985 päätettiin perustaa työryhmä, johon tulivat valituksi Arvi Tiinus ja Kirsi Wigelius, keskustelemaan ulkoratahankkeesta lähelle jäävien talojen asukkaiden kanssa.

Tämän jälkeen asiasta ei ole tehty pöytäkirjamerkintöjä, vaikkakin hallituksen jäsenten kesken rata-asia kaiken aikaa onkin puheena ollut.

Ulkoampumaradan toteutus

Vuonna 1997 pj Heikki Ahola aloitti uudestaan ulkoampumarata hankkeen. Jonka johdosta sitten Toijalan Urheiluampujat Ry osti Toijalan kaupungilta Kylmäkosken kunnan Sotkian kylän tila Ruskeenkivi 1:21. Tilan pinta-ala kiinteistörekisterin mukaan on 1,2495 ha.
9.6.1999 Länsi-Suomen Lääninhallitus on myöntänyt ampumaradan perustamisluvan.
24.3.2002 Länsi-Suomen Lääninhallitus on tehnyt ampumaradan muutostyön. Silloin haettiin lupaa 25 m:n pistooliradalle muutosta siten, että kaliiperien .22 ja .32 lisäksi saataisiin käyttää kaliiperia .38. Lääninhallituksen päätöksellä ulkoampumaradalla saa ampua seuraavasti:

25 m:n pistoolirata kal. .22, .32 ja .38 Wadcutter
50 m:n pienoiskiväärirata kal. .22
50 m:n villikarjurata kal. .22
Joten nyt on monen vuoden uurastus palkittu ja ulkoampumarata on käytössä. Tässä vielä muutama kuva rakennusvaiheesta. Lisää kuvia löydätte kohdasta kuvia.

Työnteossa Heikki Ahola, Timo Velinen ja Simo Parikka

Kivääriradan pohja

Ja sitten lopullinen pintavalu

Sitten tasoitetaan.

Pistooliradan pohja saatu valmiiksi joten tauko on paikallaan

Pistooliradan ampumakatoksen alku

Pistooliradan ampumakatoksen runko valmiina

Kivääriradan tauluseinämän rakentaminen

Pistooli- ja kivääriradan katokset valmiina.

Veijo Riikonen kärrää kuraa jyrkkää mäkeä ylös (huom pienellä avustuksella)

Takaisin pääsivulle